Reissukertomuksia maailmalta

Reissuja, matkoja, kommelluksia ja muuta ihmeellistä maailmalta. Tässä reissuistani muutama email koottu yhdelle saitille. Lukea saa, kommentoida saa, kirjoittakaa palautetta, niitä on aina mukava lukea. Pari aiheeseenliittymätöntä linkkiä: Matkakuvia: http://www.fotolog.net/mikalehtimaki

My Photo
Name:
Location: Vaasa, Finland

Saturday, December 29, 2007

PERU

Rajanylitys meni helposti, ei niitä kiinnostanut mitkään liput ja laput.
Vaihdettiin 10 dollaria pohjakassaa rahanvaihtopisteessä, oli kurssi mikä oli.

PUNO

Komea katedraali täällä on Plaza de Armaksella:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313567%2Ejpg

Punossa on vanha englantilainen laiva nimeltään Yavari vuodelta 1862. Laiva tilattiin Titicaca-järvelle rahti- ja matkustajakäyttöön. Kun venho saapui Chileen Arican satamaan, se jouduttiin purkamaan 1383 osaan ja kuljettamaan muuleilla yli Andien järvelle. Kuskaaminen kesti 6 vuotta.

Yavarin moottorit oli suunniteltu hiilellä käyväksi mutta usein sitä ei ollut niin polttivat laamanpaskaa. Kulki kuunari kakalla, purjehti paatti paskalla, lipui laiva lannallakin.

1987 laiva määrättiin romutettavaksi mutta eräs englantilainen nainen Meriel Larken osti muutamalla tuhannella punnalla sen ja halusi entisöidä.
Laiva on saanut lahjoituksia ja miljoonan verran on dollareita korjaamiseen jo "uponnut".

Laivan "kippari" esitteli meille paikat, kaikki on pyritty entisöimään mahdollisen alkuperäisen mallin mukaan. Jopa kapteenin tuoli on alkuperäinen. Komeaa vanhaa puuta sisältä kipparin hytti.

Mainostavat joka paikassa Inca Colaa, pakkohan sitä on ostaa. Maku on kuin root beerissä, hyvää kirkkaankeltaista kamaa.

Punossa on eräs Titicacan ainutlaatuinen nähtävyys: kelluvat saaret.
Saaria on useita ja ne sijaitsevat puolen tunnin venematkan päässä rannasta. Saarilla asuu satoja uros-heimon intiaaneja ja ne tehty kaisloista. Kaislan juuristo on ensin leikattu irti isoiksi kuutioiksi järven pohjasta ja siihen päälle on punottu paksu kerros kaislaa. Tuloksena suuria saaria jotka kelluvat veden päällä ja niitä voidaan siirtääkin.

Saarelaiset ottavat nykyisin vastaan turisteja ja myyvät käsitöitä lisätuloja saadakseen.

Yleisin saari vierailuja varten on Isla de Uros (komea nimi).
Intiaaniheimo on aina ollut inca- ja collas-heimoja pienempi ja siksi he satoja vuosia sitten siirtyivät elämään turvaan kelluville saarille pois rannoilta.

Vene vie meidät kaislasaaren viereen ja hyppäämme suhisten kaislan päälle. Matto joustaa mutta kestää kyllä.
Saamme "esitelmän" miten saaret on koottu. Sitä mukaa kun pohjimmainen kaislikkokerros mätänee, asukit kerrostavat uutta pinnan päälle. Täällä on asunnotkin, kaikki, kaislasta tehtyjä. Tulisija on toki tehty savesta.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313571%2Ejpg

Totora-veneet on kaislaa ja koska nykyaika on tullut tännekin, veneiden sisus on täynnä satoja tyhjiä muovisia Cokis-pulloja, vene kelluu paremmin ja muovisisus ei mätäne.
Meitä on jotain 25 turistia ja veneen omistaja haluaa viedä meidät naapurisaarelle. Tuntuu arveluttavalta nousta moiseen mutta kaikki kumminkin mennään.
Vene ei edes notkahda siihen hypätessä. Laitoja ei ole kuin 10 cm, veneen pohja on tasainen kuin lattia.
Hyvin kulkee kaislakosla vaikka on ääriään myöten ihmisiä, kiikkeräkään se ei ole yhtään.

Parikymmentä minuuttia ja ollaan naapurissa. Intiaanit kauppaavat sielläkin koruja ja kuteita. Minä taas kameran kanssa kuvailen ihmisiä, kolikkoa vastaan saa hyviä kuvia.

Maisemat on upeat, mukava on heräillä aamuisin kelluvasta kodista ja katsella sinistä kirkasta jättijärveä.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313573%2Ejpg

Tilaa Titicacalla on, järvi on yli 170km pitkä ja levein kohta on 64 km.
Titicaca on aymarankieltä ja tarkoittaa puumakalliota.

Auringon laskiessa palaamme takaisin Punoon, kauniin näköistä kun kaupungin valot on vastassa pimeältä järveltä tullessa.

Punon bussiasemalla odotellessamme ihmettelen pipo-merta. Kaikkea mahdollista perulaista tuotemerkkiä löytyy. Ulkomaalaisista on kelpuutettu 3, Coca-Cola, Adidas ja Nokia. Eipä olisi Nokian insinöörit aikoinaan arvanneet että Nokian "piraattipipoja" myydään joskus jossain Punon pikkucityssä Perussa? Ehkä täällä vielä tulevaisuudessa myydään pipoja jossa lukee Koitpizza mukavasti väärinkirjoitettuna?

Ulkona oli säkeittäin kanoja, säkit vaan heiluivat kun kotkottajat pomppivat toistensa päällä. Bussin katolle varmaan kanasäkit kasataan, taitais mennä henki heitteille, ruumassa ruumiiksi muuttuisivat jos sinne sullottais.

CUSZO

Aamuneljältä sekaisin bussiasemalla, onneksi varasimme hotellin Punossa etukäteen, meitä oltiin vastassa.

Helvetin kylmä yö eikä näissä hotelleissa ole lämmitystä. Onneksi on monta peittoa.

Aamu alkoi jännittävissä tunnelmissa: näissä maissa kun suihkuvesi lämmitetään erillisellä vastuksella joka on samalla suihkusuutin. Vesi tulee metalliputkea pitkin suuttimeen ja sopivasti kun käsiäni nostelin pesun aikana niin osuihan käpäläni metalliputkeen ja sain oivan tällin, käsi vain pompahti suoraksi kun sähkövirta kulki lihassoluja pitkin.
Ei onneksi ollut kova tälli mutta pieni adrenaliinipurkaus kyllä herätti aamutorkkuisen.

Cuzco on vanha inkojen rakentama kaupunki, nykyisin täällä asuu 350000 asukasta ja 3326 metrin korkeudella ollaan.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313575%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313578%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317935%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317936%2Ejpg

Kaunis kaupunki, varsinkin pohjoisen ja lännen puoliset kadut ovat hyvin säilyneitä ja alkuperäisiä inkojen rakentamia kiviseiniä on pystyssä useassa paikassa. Kauniita mutkittelevia pikkukatuja, kelpaa samoilla ja ihailla ajan kanssa, käveleskellä päämäärättömästi.
Kaikkea eivät espanjalaiset hajottaneet. Onneksi.
Vaikka helvetisti tuhosivat alkuperäistä ja inkojen paremmin rakentamia asuntoja.

Loreton kuja on upeannäköinen:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=316423%2Ejpg

Plaza de Armas päivällä:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313577%2Ejpg

Plaza de Armas yöllä:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313585%2Ejpg

Katetulla torilla myydään kaakaota, inkojen juomaahan se alunperin onkin. Vain ylimystö sai kaakaota juoda.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313583%2Ejpg

Taitaa olla Mr. Beanin äiti kuvassa?:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313580%2Ejpg

Intiaanitytöllä on pieni karitsa lemmikkinään:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=313584%2Ejpg

Cuzcossa on loistava Inka-museo, runsaasti hyvinsäilynyttä kamaa jopa tuhansien vuosien takaa. Eräskin suuri apinanmuotoinen savinen koristeltu vesikannu on 3500 vuotta vanha, ja aivan kuin uusi. Homma on ollut hanskassa.

Lasikaapissa on 1000 vuotta vanhoja luurankoja, löytyneet haudoista. Haudoissa oli runsaasti tarvikkeita seuraavaa maailmaa varten, astioita, vaatteita, ruokaa ja aseitakin.
Vainajat ovat olleet inka-ylimystöä, kallon muoto paljastaa: yläluokan lasten päät sidottiin tiukasti niin että kallo kasvaa uuteen muotoon eli takaraivosta tuli pitkä, kuin kartio. Kaikkien pääkallot ovat oudon pitkiä.

Torilla silmään osuu uudennäköisiä seteleitä. Hieno pakallinen 500 intin seteleitä joissa Tupac Amarun kuva. Tupac oli viimeinen inka, pisti hanttiin espanjalaisille ja pisti sodankin pystyyn. Hävisi tietysti aseille ja tykeille mutta pääsi karkuun.

Lopulta sitten löydettiin ja hirtettiin muun ylimystön kanssa. Espanjalaiset yrittivät käännyttää Tupacin kristityksi, olisi ehkä välttänyt kuoleman siten mutta kieltäytyi. Samoin muut tekivät muut inkat, kuolivat mieluimmin.

Nykyisin rahayksikkö on sol (sol = aurinko)mutta 80-luvun alussa se oli inti. 1 inti oli 1 USD rahamuutoksen alussa mutta tajuton 10000% inflaatio muutti kurssin muutamassa vuodessa niin että 1 USD oli 300000 intiä.

Komea kulkue tuhansine kansallispukuisineen marssi plazan poikki kantaen kylttejä Vota Por Machu Picchu. Globaali äänestys että Machu Picchu valittaisiini yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Kävin katsomassa ehdokkaat ja olihan siellä kovia ehdokkaita. Tosin joku Vapauden patsas ja Eiffelin torni nyt sais sieltä skipata kauas.

http://www.new7wonders.com

Cuzcossa on inkojen komea Qoricanchan auringon temppeli. Nimi on ketsuaa ja tarkoittaa kultaista taloa. Osa huoneista on ollut espanjalaisten saapuessa kokonaan kullalla päällystettyjä.

Yllättäen sitten ryöstivät kaiken ja pistivät suuren osan temppeliä matalaksi pakanallisena paikkana.
Onneksi osa temppelistä on säilynyt. Inkojen rakennustaidot olivat huippua. Edes linkkuveitsen kärki ei mahdu tarkasti hiottujen kivien välisiin saumoihin. Eikä kivien välissä käytetty mitään laastia tms, pelkkä tarkasti tehty pontti ja joskus ohut pikikerros välissä.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317948%2Ejpg

Temppelissä on suuri seinämaalaus jossa on kuvattu öinen linnunrata kuvioineen.
Inkat kutsuivat linnunrataa mayu'ksi eli taivaalliseksi joeksi. Tummat kohdat radassa ovat eläinten varjoja jotka ovat tulleet juomaan joesta. Siellä näkyy laama ja poikanen, sammakko, kettu, käärme ja paimen.

PISAC

Pisac on kuuluisa sunnuntai-markkinoistaan ja kylän yläpuolella vuorilla olevista inka-linnoituksista.

Kimppataksilla mennään, halvalla pääsee. Juttelen sveitsiläis-perulaisen tyypin kanssa, kierrellyt etelä-Amerikkaa useita kertoja. Oiva tilaisuus kysellä Guyanasta, Lonely Planet kun vihjaa että se on erittäin vaarallinen. Mies kertookin että tuli ryöstetyksi Georgetownissa keskellä päivää, machete tuikattiin leuan alle ja rahat tai...

Samaa sanoo kirja. ÄLÄ koskaan matkusta Guyanassa yksin. ÄLÄ koskaan mene tähän ja tähän kaupunginosaan, ei edes päiväsaikaan.
Masentavaa luettavaa koko Guyanan osuus kirjasta: kallis maa, vähän nähtävää ja erittäin vaarallinen.
Harkitsin jo aikaisemmin maan väliinjättöä ja mies sanookin ettei kannata mennä. Jos olis edes joku kunnon nähtävyys jota ei muualla ole niin.. Ei ole. Jää siis väliin.

Pysähdymme ihailemaan syvää laaksoa serpentiinitieltä. Muutama intiaani kauppaa näköalapaikalla vaatteita ja otan loistavan kuvan kahdesta tytöstä perinteisissä asuissaan. Tytöt innoissaan esittelevät asujaan.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314245%2Ejpg

Pisac on vain 2000 asukkaan kylä mutta sunnuntaisin tukossa markkinoiden takia. Kaikkea on mutta mitään en osta paitsi valtavan suuren keitetyn maissintähkän ja saan ottaa paksuja kotijuustosiivuja kaupan päälle.
Maissi on jotain muuta lajia kuin Suomessa nähdyt, vaalean kellertävä ja paljon suurempi.
Eri maissilajeja täällä onkin yli 20, keltaisia, punaisia ja jopa mustia.

Kaksi ranskalaiskaunotarta kysyy meiltä tulisimmeko taksilla ylös vuorille, saatais halpa kyyti nelistään. Sopii.

Ylhäältä on helppoa aloittaa ja tulla rinnettä pitkin alas kierrellen linnakkeet.
Yhdessä linnakkeessa mies soittaa pan-huiluaan. Kova ääni, huilunsoitto kaikuu koko laaksossa, sopii hyvin tilaan. Inka-fiilistelyjä inka-linnakkeessa.

Polku on helppo ja leveä alussa mutta mitä ylemmäs menee sitä hankalampi ja kapeampi se on.
Välillä kiviportaita mutta suora pudotus alas laaksoon, ei kaiteita ei mitään. Huimaa!

Samaa hienoa kivityötä täälläkin, saumatonta liitosta. Kivet on aina erimuotoisia ja vienyt kyllä aikaa hinkata niitä että kaikki sopivat keskenään yhteen.
Kiveen kaiverretut vesikourut toimivat yhä, vesi virtaa niitä pitkin alas laaksoon.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314250%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314246%2Ejpg

Ylhäältä laaksoon katsottaessa näyttää että laava on aikoinaan virrannut alas ja nyt sen päällä kasvaa vihreää ruohoa ja eukalyptus-puita. Kivettynyt kivivirta vihertää.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314249%2Ejpg

Vuoren rinteet on pengerretty terasseiksi joissa kasvatettiin ruoka. Pisacin kylän yläpuoliset vuorenseinämien penkereet on tehty siten että kauempaa kokonaisuus on kuin suuri kondorikotka.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314247%2Ejpg

Lapset haluaa täälläkin kuviin, kolikolla saa napsia. Kuvaan aina kun on hyvä kohde, 1 sol eli 25 senttiä ei ole mikään hinta hienosta kuvasta.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314244%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=314248%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315404%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315405%2Ejpg

Kysyn eräältä oppaalta aymara- ja ketsua-intiaanien asuinalueista, missä kukin heimo asuu. Aymara-intiaaneja on lähinnä etelä-Perussa, muut alueet ketsuaa puhuvia inkojen jälkeläisiä.

Perussa on myös 35 virallista murretta. Osaakohan joku ne kaikki?

URUBAMBA

Päästiin oikeisiin fiiliksiin bussilla Urubambaan kun kuski pisti soimaan jotain inka-musaa, ei La Bambaa vaan Urubambaa. Stemmaa hyvin alla olevaan vihreään laaksoon. Pari ennaltamaksettua kondoria liitelemään ylle niin turisti on tyydytetty.

Urubamba on pieni 8000 asukkaan kylä (paikallinen Laihia) 2871 metrin korkeudella.

Perillä odotti kunnon ravintola ja seisova pöytä, nyt saa maistella kaikkea. Quinoa-keitto maistui!
Kun maksoin 20llä tarjoilija ei huolinut seteliäni, väitti sitä väärennetyksi vaikka oli vesileima ja metallilanka. Täytyy koittaa päästä eroon siitä jossain muualla sitten.
Yritin ostaa sillä aurinkolasit mutta ei onnistunut. Se ON väärä raha vaikka siinä on vesileima, luvun 20 värityksen pitää vaihtaa väriä punaisesta ja vihreään kun sitä katsoo eri kulmista ja tässä setelissä se ei sitä tee.

Muhun se seteli meni täydestä kuin väärä raha.

Onneksi se ei oo kuin femman arvoinen ja jää "matkamuistoksi" itelle. Hyvin tehty feikki, sano helppo-Heikki.

OLLANTAYTAMBO

2000 asukasta ja korkeutta 2800 metriä meren tyynen yläpuolella.
Inkojen pyhä paikka jonka rakentaminen jäi kesken konkistadorien saapuessa.
Ylhäällä rinteillä on viljojen kuivaamisrakennukset, tuuli ja pyörre kuivasivat sadon kulkiessaan pienistä ikkunoista sisään ja ulos.

Pyhät rakennukset on tehty niin että 21.6 aurinko paistaa suoraan ylhäältä säteiden osuessa vain niihin. Samoin yhden temppelin akvedukti johtaa veden sisään niin että auringon säteet osuu vedenvalumiskohtaan vain 21.kesäkuuta.

http://www.perutoptours.com/jpg/07cu/07cuollantaytambo06.jpg

Nämä rakennukset terasseineen ovat kuin 2 laamaa vastakkain. Inkat näkivät valtavasti vaivaa suunnitellessaan kaupunkinsa, tässä on 2 laamaa, Cuzco on kuin valtava makaava puuma ja Ollantaytambon kylä kuin suuri maissintähkä.

Kivien erikokoisuus ja -muotoisuus ihmetyttää mutta kun kauempaa katsoo, voi nähdä pitkässä mutkittelevassa muurissa pitkän käyrän käärmeen. Aikaa, suunnittelua ja vaivaa käytettiin säästelemättä.
Esteettisyys oli tärkeää.

Aurinkotemppelin rakentamiseen käytettiin jopa 24000 kg painavia kiviä, liitokset tehty pitkillä kapeilla kiiloilla ja saumat samaa laatua kuin aina ennenkin, mahtuisko edes nuppineula väliin?
6 valtavaa monimetristä kivipaasia joissa on ollut korkokuvana puuma, mutta oikeaoppiset espanjaiset jeesustelijajesuiitat hakkauttivat ne pois pakanallisena.
Paasien edessä on kivinen seremoniapöytä. Sitä ei tiedetä ehdittiinkö seremonioita pitää, kompleksi kun jäi keskeneräiseksi.

http://www.expedicionespalenque.com/peru/ollantaytambo_ruinas.jpg

Ihmetyttää kummeksuttaa pientä kulkijaa miten he saivat valtavat lohkareet ylös vuorelle alhaalta laaksosta? Ja että käyttivätkö he orjia töissä?
Opas kertoo inkojen käyttäneen jonkin verran orjia rakennustyöhön mutta pääasiassa omaa väkeä. Verot maksettiin työntekona, kivien louhimisena ja kuljetuksena.
Lohkareet raahattiin ylös vartavasten tehtyjä ramppeja pitkin ja "renkaina" toimivat pyöreät tukit.
Samalla lailla egyptiläiset tekivät pyramidit; ramppi ja tukit pyörinä.

Inkat eivät kokeneet valtavaa työmäärää vaivana vaan olivat uskonnollisia ja motivoituneita rakennustyöhönsä. Heille kaikki oli elävää, vuoret ja kivetkin. Jumalat asuivat vuorilla ja olivat vuoria.
http://www.perutreks.com/images/large/ollantaytambo_ruins_peru_01.jpg

Samaa syvää huolellisuutta näkyy vanhoissa säilyneissä kudotuissa kankaissa. Laatua joka paikassa.

Nämä Ollantaytambon valokuvat on netistä otettu, ei mun kuvaamia.



Illalla päästään ensimmäistä kertaa junalla. Hienoa!

Juna täynnä repputuristeja, istumme mukavan etelä-afrikkalaispariskunnan kanssa ja vaihdamme kokemuksia.
On outoa matkustaa junalla kun etelä-Amerikassa ei moisilla juuri mistään mihinkään pääse. Hieno juttu, juna on sata kertaa mukavempi kuin bussit.

AGUAS CALIENTES

Juna tuli iltakymmeneltä Aguas Calientesin asemalle. Hemmetinmoinen sekasorto kun täpötäydestä junasta kaikki yrittävät yhtäaikaa ulos.
Lisänä vielä paikalliset jotka yrittävät saada majapaikkaansa asukkeja meistä.

Keskusaukiolla seisoo rivissä hotellien väkeä kylttiensä kanssa joissa on jo huoneensa varanneiden nimet. Kuten meidänkin. Huutoa ja pulinaa kun mainostavat kylttiä heilutellen että tänne tänne meille meille.

Hyvä hotelli sattui meille! Suuri siisti huone ja iso kylppäri jossa suihkuvesi on kyllä lähempänä kylmää kuin kuumaa. Ei ole paikka nimensä veroinen kun ei tule aguaa calientea.
Täällä on kuumia lähteitä joissa voi kylpeä mutta ei se lämmitä muuta kuin ajatusta.

Lesa aikoo nousta jo klo 5 että ehtii Machu Picchulle auringonnoustessa. En jaksa niin aikaisin, meen vasta klo 6:30, mikä sekin on mulle hemmetin aikaista.

MACHU PICCHU

Aguas Calienten kylä on ihan MPn vieressä, muutaman kilometrin päässä, kyläkorkeus "vain" 2040 metriä.
Kylä on kapeassa kauniissa laaksossa ja vieressä virtaa kaksi jokea komeine koskineen.

Aamubussilla suoraan serpentiiniä pitkin ylös vuorelle, ei jaksa kävellä 8 kilometriä, tuun sitten kävellen oikopolkua pitkin takaisin jahka MP on koluttu.

Machu Picchu on itse asiassa viereisen vuoren nimi, "Vanha Vuori", kukaan ei tiedä itse kaupungin nimeä.

Paikka on säilynyt koskemattomana koska konkistadorit eivät tienneet sen olemassaolosta.
Alue löytyi paikallisten opastuksella vasta vuonna 1911 kun amerikkalainen professori Hiram Bingham kiinnostui inkojen kulttuurista ja tutki laakson alueita.

Paikan kaikki nimet on keksitty jälkeenpäin sillä koska alue oli täysin tuntematon, piti keksiä uudestaan nimet.
Suuri osa rakennuksista ja niiden käyttötarkoituksesta on arveluja, kukaan ei tiedä varmasti.
MP on varmasti tunnetuin inka-nähtävyys Perussa ja yllättäen siitä tiedetään kaikista vähiten.

Kovin korkealla tämä ei ole, "vain" 2433 metriä merenpinnan yläpuolella. Tuntuu mäeltä muiden korkeuksien jälkeen. Ja huomaa että on helpompi hengittääkin.

MP on rakennettu niin että se on valtavan liskon muotoinen. Viereiseltä vuorelta Waynapicchulta katsottuna koko MP on kuin valtava lentävä lintu.

Hiukan tarkentavaa etymologiaa: Inka tarkoittaa johtajaa, kansan nimi on ketsua.

20% ketsuan kielestä on onomatopoeettista, eli matkii luonnollisia ääniä. Kansallisjuoma chicha on ketsuaksi ahh (voi olla väärinkirjoitettu, olen kuullut sanan vain lausuttuna) jonka syntyy tietysti nautinnosta kun juomaa juodaan.

Meillä oli Lesan kanssa tarkoitus tehdä 4 päivää kestävä Inka Trail mutta kaikki trailit on varattu jo 3kk etukäteen. Mutta kuten myöhemmin reissukarttaa tutkimme, totesimme että tuskin menetimme mitään. Inka Trail on myös helvetin kallis, halvin näytti olevan noin 450 USD.

Portilla pyysin passiini erikoisen Machu Picchu-leiman, Lesa oli kuullut jostain että sieltä sellaisen saa. Eivät sitä mainosta, kumma kyllä.
Leima on komea ja suuri, isolla lukee Machu Picchu ja alla alueen silhuetti päiväyksellä.

Lesa siellä jo kuikuilee, on reippaana jo tullut ennen auringonnousua, harmi vain kun aamupilvet eivät ensisäteitä suoneet. Klo 7 oli jo liki pilvetön päivä, hieno homma, kuvatkin tulee kunnolla. Ja sateella täällä on vaarallistakin, kiviportaat on sileitä ja liukkaita.

Opaskiertue kestää pari tuntia ja vaikka alueesta ei hirveästi kaikkea tiedetä, oppaan yleistieto inka-kulttuurista on lyömätön.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315413%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315415%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315417%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315414%2Ejpg

Terassit ja nurmet pidetään halvalla lyhyenä heinänä, laamat parturoi sileäksi joka nurkankin, syövät heinät jopa kivien väleistä. Tehokasta!

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315408%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315418%2Ejpg

Puolikesy kotka tuli katselemaan josko ruoka-aika jo olisi?:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315409%2Ejpg

Chinchillan sukuinen viscacha jähmettyi pelästyneenä eikä uskaltanut liikkua mihinkään:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315411%2Ejpg

Kiviset puolikaarelliset vesijohdot toimii, tuntuu että miten vettä voi valuakin noin paljon, ollaan sentään ylhäällä vuorilla.

Alue on hyvin restauroitu, onhan aikaa ollut jo vuosikymmeniä korjata kulmakunta kuntoon.

Mitään täällä ei ole onneksi konkistadorit päässeet särkemään, alue on päässyt rapistumaan maanjäristysten ja kasvillisuuden takia.

Päivän tajuton tietoisku:
Selitykseni klassiseen kysymykseen "Miksi rakentaminen on vaikeampaa kuin hajottaminen?":

Rakentamisella on haluttu suunta, kun tehdään jotain silloin on ennalta haluttu muoto, sen saavuttaminen vaatii suunnittelua, järjestelmällisyytä ja tarkkuutta.
Hajottamisella ei ole määrättyä suuntaa, ei ole väliä miten tiilitalon särkee, ei väliä mihin murikat putoilee iskettäessä seinää särki.

Mutta: jos talo pitäisi "särkeä" tietyllä lailla, niin että tiili tiilen jälkeen pitäisi pudota toisten tiilien viereen siistiksi kasoiksi jne, niin johan olisi vaikeaa "särkeä".

Asia on siis määrittelykysymys sanoille "rakentaa" ja "särkeä".


Meiltä menee koko päivä kierrellessä alueella, ylös naapurivuoren laella olevalle Aurinko-portille haukkaa vajaat pari tuntia. Mutta onpa sieltä komea näköala raunioille ja serpentiinitielle.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=315419%2Ejpg

Aurinkoportti on rakennettu että tiettyyn aikaan valonsäteet osuvat kaupunkiin. Inkojen luovaa suunnittelua seremoniallisiin tarkoituksiin.

Ostin hyvän kirjan Inkojen rakennustaiteesta ja heidän kulttuuristaan. Hyvin tehty opus värivalokuvineen, kertoo myös tarkoista astronomisista opeistaan. Aurinko oli tärkeä inkoille.

Tähän kertomukseen voisi lisätä tekstiä loputtomasta, ja inkoista on kirjoitettu valtavasti joten jätän aiheen tähän. Ketä kiinnostaa, netistä löytyy valtavasti tietoa.

Kävelemme alas Machulta polkua pitkin, vie puolitoista tuntia mutta ei ole kiire. Nautimme komeista vuorimaisemista ja joista kävelyn aikana. Ja saa sulatella päivän näkemisiä rauhassa samalla.


Illalla tämän 10 tunnin päivän jälkeen lasillinen perulaista Tacama-punaviiniä helvetinmoisen suuren mutta jumalattoman valtavan salami-tonnikala-pizzan kera! Hyvä ruoka. Parempi mieli. Kuuma ruoka. Arempi kieli.

Komea "kirkko"uuni:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=316420%2Ejpg

Tacama-viini osoittautui loistavaksi! Täytyy joskus zekata josko Alkosta löytyis. Ja vuosimallia 2005.
Ñam ñam!
Täältä sais joka paikasta marsuakin grillattuna. Saattais uuni-marsu olla tiukkaa tavaraa. Hyi hitto.

Kylläpä oli hyvä päivä. Nyt saa nukkua rauhassa. Aamulla kun ei ole kiire mihinkään..

Aamu. Rauha. Laiskottelupäivä.
Menemme Aguas Calientesin kuumille vuorilähteille.
Kuumissa lähteissä mukavaa liotella ja erityisen mukavaa oli kun tuli viileä vesisade kesken hiostavan kellunnan.

Illalla kunnon kuittaus päivälle, istuimme pitkään kuuluisassa ranskalais-perulaisessa IndioFelizissä nauttien chileläistä Undurragan punaviiniä kera chilikastikkeisen taimenen. Koko unelma maksoi alkukeittoineen lisukkeineen alle 10 euroa. Täydellinen fiilis.

Aamulla (lähtö 5:45!) junalla takaisin semi-trooppisen viidakon läpi seuraten Urubamba-jokea.
Hienon näköistä kun aamuauringon noustessa lämmittämään viidakkoa ja vuoren rinteitä ne alkavat höyrytä, kuin savua nousisi.

Ollantaytambossa maailman nopein bussientäyttöoperaatio, kaikki juoksevat busseihin, muutama minuutti ja joka bussi täynnä jengiä säkkeineen kamoineen ja viimeiset hyppää sekaan bussien jo liikkuessa. Ei täällä kupata vaan hommat hoituu. Tien päällä taas.

Aurinko paistaa vuoritasangolla, vihreää ruohoa ja tie kulkee komeasti cumulus-pilvien lomassa. Hienon näköistä kun paksu pilvi leijuu tien vieressä, korkealla ollaan taas, vajaassa 4000 metrissä.

CHINCHERO

Pikkukylä inka-ajalta, 2000 asukasta ja 3762m.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=316421%2Ejpg

Chincherossa on samanlaiset isot terassit vuoren rinteillä kuin Machu Picchussa mutta vaatimattomammat. Rakennuksia ei ole.
Paitsi koloniaaliselta ajalta oleva kirkko terassien vieressä.
Tietty vaatimattomuus kirkon sisällä miellyttää, hiukan huterin käsin maalatut freskot ja ohuet taotut lommoiset hopealevyt kattokaarissa ovat pikemminkin viehättäviä kuin viimeisen päälle hinkatut pröystäilyinteriöörit.

Vaikka intiaanit ovat olleet jo pitkään katolilaisia niin siihen on sekoittunut muuta uskontoa sekaan. Kaikkien talojen katolla on kaksi härkää ristin molemmin puolin tuomassa onnea taloon:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=316424%2Ejpg

Taksilla näköalapaikalle josta näkyy syvälle alas laaksoon. Sattumalta paikalla oli liitovarjoporukkaa. Vau, painelin rinteeseen odottamaan kunnes poppoo ottaa liidot. Komean näköistä kun tuplana hyppäsivät tyhjyyteen kovan kiljunnan kera.
Hienosti leijuivat laakson tuulen nosteessa, ensin alaspäin, sitten tuuli toi takaisin ylös.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=316422%2Ejpg

AREQUIPA

Lento pitkästä aikaa, Lesa halusi välttämättä ottaa liidon pitkän huonoteisen bussimatkan sijaan.
Ilta-aurinko näytti laskeutuessamme parhaan puolen citystä: luminen El Mistin tulivuori (5822m) ja suuri valomerikaupunki 750000 asukkaan vuorten ympäröimässä laaksossa.
Nimi tarkoittaa aymaran kielellä "paikkaa vuoren huipun takana".
Kovin korkealla ei olla, 2325 metriä vetisen meren yläpuolella.

Lauantai-illan huumaa kun saavuimme hotelliimme Plaza de Armasin viereen. Tämä on tyystin erilainen Cuzcoon verrattuna, Cuzco on selkeästi vanha inka-kaupunki vaikkei Arequipa ole todellakaan nuori city. Koloniaalinen tyyli ja modernimpi luksuskauppoineen ja ihmisetkin pukeutuvat länsimaisemmin. Kadut täynnä iltaa viettäviä arequipalaisia ja terassiravintoloiden edessä meitä sisäänvärvääviä tarjoilijoita. Päädymme suurelle terassille toiseen kerrokseen josta loistonäköala iltavalaistulle plazalle.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317937%2Ejpg

Ruokakin kruunaa olon. Perulaisia pottuja currykastikkeella kera paistettujen kotijuustojen, filee pippurikastikkeella ja suuri lasi punaista Tacama-viiniä.
Olo on oiva.

Kunnon hotelli saatiin, suuri huone ja hintakin kohdallaan: 10 USD/ naama. Huone olis ollu paljon kalliimpi jos oltais oltu rumia ja tyhymiä mutta ku ei olla. Rakennus on vanhaa koloniatyyliä korkeinen huoneineen. Kelpaa!

Kaupunki on UNESCOn suojelulistalla, erityisesti juuri Santa Catalinan luostarin takia.

Luostarin perusti v.1580 rikas leski Maria de Guzman ja valikoi parhaimmista perheistä tyttäriä sinne. Faijat maksoivat suuret summat että tytöt saivat siellä nunnata. Mitä enemmän dädi maksoi sitä suuremman asunnon tyttö sai. Monella oli palvelijoita, maksimi kuitenkin 4 palvelijaa.

Yksi nunnien kotikeittiöistä:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317949%2Ejpg

Luostarialue on koko korttelin kokoinen, 20000 neliömetriä ja hyvin säilytetty. Nunnat eivät koskaan poistuneet alueelta ja kaikki yhteydenpito ulkopuolisten kanssa käytiin kahden puisen ristikon läpi, ei ollut edes näköyhteyttä.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317945%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317938%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317947%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317943%2Ejpg

Nunnat käyttivät vulkaanisia kiviä veden puhdistukseen. Kivi koverrettiin kartioksi ja veden annettiin valua hitaasti sen huokosten läpi alla olevaan astiaan puhdistuneena.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=317940%2Ejpg

Nunnista ei ole montaakaan muotokuvaa. Niitä(kin) pidettiin turhamaisuutena. Ne muutamat seinillä olevat tehtiin kuoleman jälkeen ja silmät ovat kiinni joka kuvassa.

Pikku museossa on piiskoja ja ruoskia itsensä-puhdistamiseksi, metallista kudottuja piikikkäitä mattoja joiden päällä nukuttiin. Piikkihihnoja jotka kiristettiin reisien ja käsien ympärille aina kun tuli pahoja ja/tai tuhmia ajatuksia. Epäpuhtaus mielestä häipyy kun kettinkiä koivessa kiristää.

Epäilen toimivuutta. Askeetikot hekumoi karuudella. Samoin itsekidutus antaa tiettyä nautintoa kokiessaan kykeneväisyyttä siihen.

Näillä hilavitkuttimilla oli omat nimet ja käyttötarkoitukset:
Cilicio: käyttö vaatteiden alla toistaiseksi tai jatkuvasti.
Disciplina: lyhytaikainen tai satunnaiseen käyttöön tuhmuuden tullessa mieleen.

Mulla sais olla koko ajan hihna jossain...

Joka paikassa setelit zekataan, väärää rahaa on liikkeellä. Luostarin kahvilassakin luotetaan vain ylimaalliseen, maalliset setelit tutkitaan tarkasti.


Museo Sanctuarios Andinosissa on v. 1995 Ampaton tulivuorelta löytynyt jäätynyt intiaanitytön ruumis.
Tyttö oli noin 12 -14-vuotias ja hänet oli uhrattu jumalille yli 500 vuotta sitten. Juanita tuli tytön lempinimeksi. Löytö tapahtui sattumalta kun lähellä oleva tulivuori sulatti haudan ympäriltä jäätä.

Uhraaminen tapahtui tytön suostumuksella, se oli kunnia-asia. Inka-papit nukuttivat tytön ja iskivät vasemman silmän yläpuolelle kuoliniskun. Ja vuorten jumala Apu Ampato sai kalliin uhrilahjansa.

http://www.mountain.org/images/reinhard/2icemaiden2.jpg

http://www.cnn.com/US/9605/22/mummy/juanita.lg.jpg

Tyttö oli puettu hienoihin värikkäisiin kankaisiin ja mukana oli koristeltuja ruukkuja ja pronssista ja kullasta taottuja patsaita. Tytöllä oli päässään suurista sulista tehty päähine.

Koska ruumis on ollut koko ajan jäätyneenä tutkijat saivat hyvän DNA-näytteen ja tytön sukulaissuhteet voidaan jäljittää.
Ruumiista on saatu myös hyviä näytteitä sen ajan bakteereista, viruksista ja ruokavaliosta, ja jopa mitä sairauksia tytöllä on ollut eläessään.

Samalta vuorelta löydettiin muutama muukin ruumis, kaikki haudattuina kauniisiin pukuihin ja varustettuina ruukuilla ja lahjoilla.

Uhraaminen tapahtui todennäköisesti tulivuoren purkautumisen takia minkä inkat tulkitsivat jumalten tyytymättömyydeksi.

Siellä tyttö oli lasikaapissa -20-asteessa, häntä ei päästetty sulamaan löytämisensä jälkeen kertaakaan.

Vaatteet jotka hänellä oli ympärillään oli lasilevyjen alla, täysin säilyneinä. Näki miten taidokkaasti kuviot oli ommeltu ja värit olivat säilyneet muuttumattomana.

Valokuvia museossa ei valitettavasti saanut ottaa...


Aamulla heräsin kun kadulla oli suuri mielenosoitus, tuhansia ihmisiä marssii lippujen ja banderollien kanssa. Megafonit huutaa iskulauseita, nähtävästi kylien asukkaat vaativat oikeuksia, sana ley eli laki lukee lipuissa.
Joku organisaatio ANFPP on marssin toimeenpanija.

Pistinpä sitten 3kg kirjoja kotiin ja hain ennakolta kunnon kuplamuovijutun pakatakseni hotellissa hyvin pakettini. Vetelin paksua teippiä ympäri että pysyy varmasti kasassa.

Ja postissa.
Mamma halusi nähdä mitä paketissa on.
Sanoin että kirjoja.
Ei kelvannut.
Pitää avata.
Sanoin etten avaa kun oon pakannut niin tiukasti.
Sitten ei paketti lähde.
Eikunaukirepimäänperkele.

Sitten kun totesi että kirjojahan siellä, piti ostaa lisää teippiä kun paketti oli riekaleina.
Ostin toisen leveän teippirullan ja aloin teippaamaan kasaan.
Ei kelvannutkaan!
Miksei?
Eriväristä teippiä.
Siksei.

Siis piti käydä ostamassa taas uusi paketti jotta olisi samaa teippiä koko vitun loota.
Jeesus kun oli lähellä etten vetänyt nyrkillä tiskin yli turpaan.
Ja lähetys maksoi vielä 50 euroa.
Pian palaa postitoimisto. Fumo completo.

Muija pisti paketin sivuun eikä liimannut postimerkkejä kiinni.
Sanoin että laita ne merkit.
Hän laittaa myöhemmin.
Eikunnyt!

Sitten oli muijan vuoro suuttua. Veteli liimaa merkkien taakse ja länttäs niitä ympäri pakettia.
Varmistin että leimaa ne vielä joilloin niitä ei voi enää käyttää.
Olis pian ottanu ne itselleen ja myynyt, sentään 50 euron edestä merkkejä.
Saa nähdä tuleeko paketti koskaan perille.

NAZCA

Yöbussilla täyden kuun loisteessa pitkin Panamericanaa pohjoiseen.
Maisemat alkavat olla ei-vuoristoista,Tyynen Valtameri näkyy öisestä ikkunasta kuun valon osuessa vaahtopäihin.
Ja jyrkät penkereet, bussi ajaa vuorenseinämälle tehdyssä tiessä, kaide on taas tuttu turvallinen 20 cm korkea valkoinen kivirivi. Unelias kuski saa ikiunen jos torkahtaa, heti "kaiteen" jälkeen äkkijyrkkä pudotus parisataa metriä suoraan mereen.

Maisema näyttää kuunvalossa kuin kuussa ajaisimme, karua, ei puuta puskaa pusikkoa missään.

Päivänvalossa olisi kauniit maisemat mutta öinen laakso kahden vuoren välissä paksussa pilvessä ja kuunvalossa on maagisen näköinen. Mahtaa maahisia madella usvassa?

Aamulla varhain Nazcassa niskat naksuen kera nihkeän nahan, kello vasta 5:45.

Tämä hiukan Vaasaa pienempi käpykylä tuli tietoisuuteen 1939 kun amerikkalainen tutkija lensi läheisen aavikon yllä ja huomasi outoja suuria kuvioita.
Kuviot ovat suurimmillaan liki 300 metriä pitkiä ja kuvaavat geometrisiä kuvioita, liskoja, kolibreja, kippurahäntäisiä apinoita. Pari kuvioista on outoja, kuin kypäräpäinen astronautti sekä monikätinen olento. Näitä kuvioita on 300 erilaista, kuten kondori 130 metrisene siipiväleineen ja 180 metriä pitkä lisko.

Tietysti tästä on spekuloitu että kuviot on tehty UFOille laskeutumisradoiksi ja että "kypärä"päinen olento on tästä todiste. Suoria pitkiä "laskeutumisratalinjoja" on 800 kpl.

Saksalainen matemaatikko Maria Reiche tutki kuvioita vuosikymmeniä ja teorisoi kuvioidun tehdyn vuosina 900 eKr - 600 jKr. Tuolloin täällä asui Wari-intiaaneja ja Reiche arveli viivojen olleen heidän astronomisia kalenterikuvioita.
Kuka tietää?

http://www.crystalinks.com/nazca.html

Nazcassa on myös maailman korkein hiekkadyyni Cerro Blanco, 2078 metriä korkea ja pelkkää vaaleaa hiekkaa koko kasa. Tai vuorihan se on korkeuden perusteella. Juhlavan näköinen se on, ja ihmetyttää että pelkkää hiekkaa vain.

Hemmetin kuivaa aluetta, täällä sataa vain muutama mm vuodessa.

Talojen katotkin on varmaan vain auringon takia, sateenvarjo yhtä harvinainen kuin rattikelkka Kuubassa.

Yhtä hiekka-aavikkoa kaikki tyynni, tylyä. Ainoat mitä täällä kunnolla kasvaa on puuvilla ja chili.

Pääsyy miksi tänne tulin on Chauchillan hautausmaa 1000 vuoden takaa. Hiekka-aavikolla on satoja hautoja jotka valitettavasti on haudanryöstäjien putsaamia.
Kaikkea ei sentään viety, monissa haudoissa istuu koko suku kyykkyasennoissaan ja osa astiostakin on säilynyt.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320598%2Ejpg

Kaikilla luurangoilla on pitkät hiukset, jopa yli metrin pituisia "rastoja". Haudat on kaivettu maahan tekemällä savesta seinät ja vainajat asetettu "uuteen kotiinsa" istumaan. Ruumiit siveltiin chilillä ettei eläimet syö ja käärittiin tiukasti kankaisiin ja puuvillaan.

Opas vei meidät myös katsomaan miten kultaa erotetaan elohopealla hiekasta. Hiekkaa sekoitettiin veteen, kaadettiin elohopeaa sekaan ja vatkattiin ja vatkattiin.
Elohopea kerättiin talteen ja puristettiin kankaan läpi.
Se osa elohopeasta joka ei amalgoitunut kullan kanssa tuli kankaasta läpi, loppuosa oli 50:50 elohopeaa ja kultaa, paksua tahnamaista ja hopeanväristä.
Siitä sitten tislattiin elohopea kovassa kuumuudessa eroon ja kuppiin jäi puhdas kulta.
Elohopea käytettiin uudelleen kullan keruuseen.
Helvetinmoinen myrkky elohopea on ja sitä joutuu takuulla luontoon ja kaivajien elimistöön vaikka suojausta käyttivät.

Vielä 7 tunnin loppurutistus hikisellä bussilla niska limassa ja ollaan Limassa.

LIMA

Erittäin hyvää ja limaista, eiku ilmaista palvelua saimme Cruz del Surin deskiltä Limassa. Tyttö soitteli meille hyvän hotellin, tinki taksinkin ja ei ottanut mitään maksua vaikka vaadin.

Päätimme ottaa paremman hotellin, yö maksoi 40USD eli 20 per nokka.
Siisti ja tasokas kunnon aamiaisella.
Ja parhaalla paikalla Mirafloresin kaupunginosassa, täältä pääsee helpoiten joka suuntaan. Sekä parhaimmat ravintolat ovat täällä. (Cafe-Cafen herkkusienipastaa en unohda koskaan.)

Kello 12 tutustumisomaisen aamukiertelyn jälkeen Plaza de Armaksella seurasimme kun sotilaallisen torvisoittokunnan tahdittama vahdinvaihtoseremonia käynnistyi.
Sinipunakelta-pukuiset sotilaat marssivat jalat heiluen ja bändi soitti mm Simon & Garfunkelia. Sopivaa sotilasmusaa? Enpä tiedä. Mutta vahti vaihtui.

Liioiteltua tai ei, konekiväärit olivat kahden panssaroidun auton katolla ja luotivyöt roikkuivat sivuilla valmiina...mihin vaan. Mikäs poikia nyt uhkaisi.. että oikein panssarit.

Ajattelin että seremoniatehostusta mutta myöhemmin kun kävin Plazalla uudelleen, samat panssariautot äijät katoillaan siellä kyyhöttivät.

Plaza de Armas on kaunis ja suuri. Aukiota ympäröi arvotalot, arkkipiispan asunto, kuvernöörin kämppä ja valtava katedraali, jonne inkojen tuhoaja konkistadori Francisco Pizarro on haudattu.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320600%2Ejpg

Arkkipiispan partsilta kelpaa katsella maallista menoa:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320599%2Ejpg

Suuri kaupunki tämä on, asukkaita jotain 8 miljoonaa.

Täälläkin joka kulmalla ihmisiä kahden-kolmen kännykän kanssa, saa soittaa kännyllä maksua vastaan. Joillakin on luuri kettingillä kiinni ja näyttää kuin koiran talutushihnassa kun äijä puhuu luuriin ja omistaja pitää hihnasta kiinni ettei känny katoa puhujan mukaan.
Ne huutaa luurin varmaan hau-luu hau-luu..

San Franciscon museoitu luostari on huippuhieno! Vanha kirjasto on kuin leffoista suoraan; suuria vanhoja kirjoja kahdessa kerroksessa tummapuisessa huoneessa vanhojen taulujen koristellessa siellä täällä. Vanhimmat kirjat ovat 500 vuotta vanhoja. Harmitti helvetisti kun kuvia ei saanut ottaa.

http://www.inkas.com/tours/jpg_files/jpg_photos/lima/lima_san_francisco_library.jpg

Koko kompleksi oli muutenkin viimeisen päälle tehty, barokkityyliset huoneet ja runsas puutarha sisäpihalla.

Suurin nähtävyys piilee kuitenkin rakennuksen alla katakombeissa. 70000 ihmisen luut on pinottu kasoiksi mataliin kalman hajuisiin huoneisiin. Laareissa on siististi tuhansia reisiluita, lantioluut omissa osastoissaan.

http://www.delange.org/SanFranciscoConventLima/Dsc00073.jpg

Kruunauksen tekee yhden pyöreän huoneen lattialle tehty kuvio pääkalloista ja reisiluista, kolme isoa kehää on muodostettu kalloista ja reisiluut säestävät säteittäin näitä.

http://members.chello.nl/e.noordanus/peru/foto/Lima/2171_San-Francisco-catacomb.jpg

Joillain on ollut tekemisen puutetta kun tämmöistä on harrastanut. Tai tekemistä siinä on ollut pikemminkin.

Plaza San Martinilla on ylväs vapaustaistelija kenraali Jose de San Martinin patsas. Valkoisessa "jalustassa" on Madre Patrian patsas. Espanjalaiset teettivät patsaan paikallisilla ja sanoivat että naisen pään päälle on tehtävä liekki-kruunu. Unohtivat että espanjan liekkiä tarkoittava sana llama tarkoittaa myös laamaa, joten sanasta miestä, sarvesta härkää, laastista laamaa, työmiehet tekivät naisen pään päälle laaman.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324114%2Ejpg

Lima on museoita rakastavan paratiisi, niitä on täällä kymmeniä. Varsinkin kulta-aarteista kiinnostuneille täällä ei pettymystä tuoteta. Kävin kolme suurinta läpi ja kultaa on enemmän kuin kunniaa.

Kunniaa ei voi espanjalaisille antaa, sulattivat tuhansia ja tuhansia inkojen taidokkaasti tekemiä kultaesineitä harkoiksi ja lähettivät ne sitten Espanjaan.

Entisen pankin Banco Central de Reserva del Perún kellariholveissa on kultaesineitä seinät täynnä. Suuria kauniita yhdestä isosta kultalevystä taottuja kuolinnaamioita Moche-, Nasca-, Inka- ja useilta muilta aikakausilta.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320603%2Ejpg

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320604%2Ejpg

Käsittämättömän paljon yksityiskohtia esineissä on, aikaa on käytetty näiden tekemiseen.
Suurin aarre on panssariholvissa, ovikin oli 60 cm paksu ja sisäpuolelle oli paksu panssarilasi jonka läpi näki oven koneiston,näytti kuin olisi kelloja ja rattaita täynnä koko ovi.

http://museobcr.perucultural.org.pe

Ennen inkoja Perussa on ollut useitakymmeniä periodeja, esim. Wari- ja Moche-intiaanien kulttuurit.
Inkojen kausi oli lyhyt, vain 1450 - 1533, alle sata vuotta.
Mutta tietysti ulkomailla tunnetuin koska jäi viimeiseksi konkistadorien tullessa Uuteen Maailmaan.

Jaksaa ihmetyttää joidenkin esineiden hyvä kunto iästä huolimatta: Chavin-kulttuurin yli 3000 vuotta sitten tekemät ruukut näyttivät kuin eilen tehdyiltä.
Ei ole ollut huterasti huojuvat dreija kun ovat kippoja kieputelleet.

Lasin takana on myös ns. quipu-solmukirjoitusta. Pitkästä narusta roikkuu eripituisia ja -värisiä naruja joissa on solmuja. Kirjoitusta ei ole pystytty selvittämään mutta arvellaan sen olevan mm kirjanpidollista muistiinpanoa.


Isojen teiden molemmin puolin on suuria hyvin hoidettuja nurmikoita. Hammastahna- ja öljy-yhtiöt mainostavat näillä nurmikoilla tuotteitaan kukkaistutuksin.
Koskahan Vaasa alkaa mainostaa Hovioikeuden rannassa Poutun makkaraa pelargonioin?

Eklektinen sekoitus Lima on. Ja suuri city. Hotellimme osoite on Avenue Areaquipa 4704 eikä katu ole vielä edes lopussa.
Yhtä loputonta korttelia koko kaupunki.

Suuri on myös kolmikerroksinen Museo de la Nacion. Täällä on kattava kokoelma koko Perun historiasta lähtien kivikaudelta.
Kymmeniä eri kulttuureja esitellään ajalta ennen inkoja. Englanninkielinen opas antaa runsaan puolentoista tunnin kierroksen, pitkä tietoisku Perusta.
Pitkä ja runsas historia Perulla kyllä on.

Museo Larco on toinen huippumuseo. Kullankiiltoa kaipaaville pyörryttävä kokemus. Kuolinnaamioista pieniin koruihin asti, kaikki kultaa.
Hopeisia ja kultaisia korvakoruja pitkillä paksuilla tapeilla. Inkat venyttivät korvanlehtensä reiät älyttömän suuriksi, jopa 7-8 senttisiksi.

Valtavat nenäkorut kiinnitettiin sieraimiin eräänlaisella jousella, ei siis lävistetty nenärustoa.

Suurin osa kultaesineistä on Chimu-kulttuurin ajalta 1300-1532 jKr. Chimu vaikutti juuri ennen inkojen valtakautta ja sen aikanakin, sulautuivat inkoihin. Heiltä inkat oppivat taidokkaat kullankäsittelyt ja rakennustekniikat.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320605%2Ejpg

Pöydällä on lasin alla Paracas-intiaanien kirjailtu kangas yli 600 vuoden takaa: maailman ennätys lankojen määrässä per neliötuumaa: 398 lankaa.
Aika kutoja ollut, langat paljon ohuempia kuin neula. Siinä Singer savuais...

Järjetön määrä ruukkuja täällä!: Yli 55000 kpl hyllyillä, uskon laskemattakin. Mochica-kulttuurin ajalta (0 - 800 jKr) suuri osa.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320606%2Ejpg

Näyttää kuin joka ruukun kasvot olisivat erilaiset, ja monilla kasvoista on eri ilmeitä.

Muutamassa huoneessa on kokoelma eroottisista ruukuista. Ruukkujen kuvat kertovat eri asennoista, joissain kuvataan sukupuolitautien hoitoja marjoilla ja yrteillä; taudin saaneet makaavat kyljellään irvistellen ja rohtoavat alapäätään.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320607%2Ejpg

Mochicat uskoivat että elämä ja erotiikka kuuluivat yhteen ja vieläpä että kuolema ja erotiikka myös!
Osassa ruukuista kuolleet touhuavat samoja säätämisiä kuin elossa olevat konsanaan.
Ei ollut seksi kuolemansynti silloin ei. Sen "tiedon" toivat kristityt.


Museo de Oro del Peru
Noniin,tämä-kuuluu-myös-sarjaan-saatanasti-kultaa.

Poncho, joka on tehty kynnenkokoisista kultalevyistä, satoja kappaleita neulottu kiinni kankaaseen.
Kultakäsineet ulottuivat kyynärpäihin asti, näillä ei kitketty rikkaruohoja porkkanatarhasta vaan kuolleen käpälät niillä peiteltiin.
Kultaisia juoma-astioita joissa turkoosikivi-upotuksia.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka kauan.
Harmi että kuvaaminen oli kielletty.

Harvinaisen hyvinsäilyneitä muumioita, hampaat, hiukset, iho, kuin just haudattu.
Kaikilla oli reikä otsassa josta aivot vedettiin ulos. Joillakin roikkui naru tuosta reiästä.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=320609%2Ejpg

(Tämä kuva on Museo de la Nacionista mutta sopii em tekstiin)

Irtonainen käsivarsi jossa tatuointi ranteessa. Käsi on sen verran kuivunut ettei tatska näy kunnolla mutta pientä koristeellista toistuvaa kuviota se on.

Suuret nenäkorut peittävät puhujan suun, luo arvovaltaa kun ei suu näy, ääni vain tulee "jostain".

Mielenkiintoinen ajatusleikki että mitä jos Amerikkaa ei olisikaan löydetty, millainen kulttuuri siellä olisi kehittynyt näinä 500. vuotena?

Astioiden evoluutiota; ensimmäiset keraamiset astiat muistuttavat hedelmiä joita käytettiin aiemmin vastaavaan tarkoitukseen. Myöhemmin astiat alkoivat saada erilaisia ja täsmällisempiä muotoja. Sitten joskus myöhemmin syntyi Sarpaneva Suomessa.

Rekonstruoitu Qorichanchan kultaseinätemppeli (se mikä on Cuzcossa); yksi seinä päällystetty taotuilla kultalevyillä presentoimaan millainen temppeli oli kun konkistadorit sinne tunkeutuivat.
Taisi poikia pyörryttää kullan määrä!

Hajahavainto: Käytävillä oli viitisentoista suurta värijulistetta eri maista Perun kulta-aarteista, yksi juliste oli Helsingistä Perun Kultaa -otsikolla vuodelta 1976. Hellyttävä fontti.

Yksi kerros oli täynnä aseita eri vuosisadoilta ja eri kulttuureilta; japanilaisia samurai-asuja aseineen. Pukuihin kuuluu "pahan sedän"-näköinen suojanaamari viiksineen. Pelottaa vastustajat tiehensä?

Aseiden määrä on älytön, useita suuria huoneita täynnä veitsiä ja erilaisia käsiaseita. Turtumus tulee jo muutaman seinällisen jälkeen, aivan "liian" paljon sälää. Malesialaisia krisejä, Natsi-Saksan Hermann Göringin suuri kaiverrettu SS-veitsi, eri kenraaleiden ja hallitsijoiden henkilökohtaisia aseita, jopa Maon yksi pistooli.

Huh....ei puutu kuin ase millä Hitler ampui itsensä....


Vinkki: käykää katsomassa loistava Mel Gibsonin ohjaama Apocalypto! Väkivaltainen kyllä joo, mutta todella visuaalinen leffa. Gibson on valinnut rooleihinsa myös ulkonäöllisesti sopivat näyttelijät, muunmuassa ennustuksen lausuva pikkutyttö on aivan huikea ilmestys, kuten myös intiaanien johtajat.
Lisäpinnaa myös siitä että leffassa ei puhuta englantia vaan intiaanien alkuperäistä kieltä.

Ei huvittanut ottaa taksia takaisin keskustaan, käveleskelin hiljakseen takaisinpäin pysäytellen colectivos-pikkubusseja mutta suurin osa meni jonnekin muualle. Sitten tärppäs, pikkubussi menee hotellini Arequipa-kadulle.

Takapenkin kaksi matkustajaa sanoivat että älä kävele tällä alueella, vaarallista! Mistäpä tuonkin aina tietää missä täällä voi liikkua, ihmisiä ja valoisan aikaa, ei luulisi olevan peligroso, mutta...

Huvitti kun yksi opiskelijapoika pomppas vauhdilla sisään, löi päänsä bussin kattoon, "ay caramba", katon kovan kirosi, matalan manasi, loihe lausumahan lujasti.

Hienoja busseja Limassa muuten on:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324115%2Ejpg

Rakkaudennälkäisille, tai muuten vaan hetken hempeän haluaville, on Lima järjestänyt Parque del Amorin, Rakkauden puiston. Keskellä puistoa on kitschinen karkeavaluinen patsas jossa suuteleva pariskunta makaa toisissaan kiinni.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324111%2Ejpg

Hyvinhoidettu pusuparkki se on; merinäköala, pitkät kurvikkaat aidat joihin on upotettu mosaiikkikuvioita ja -runoja. Nurmikko on siistitty ja kukkaistutuksia täynnä.

Mukava pudotus heti puiston vieressä, 150 metriä liki suoraan huutoa. Alhaalla vie leveä rantatie, näyttää että koko Tyynen Valtameren puoleinen Lima päättyy äkkijyrkkään moreenimäkeen.

Moreenia koko reuna onkin, ihmetyttää miksei ole reuna enempiä sortunut, pelkkää pyöreää kiveä koko matkalla. Jossain kohdin sortunut reuna on peittynyt paksuun vihreään kasvipeitteeseen ja näyttää ihan vihreältä laavalta.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324113%2Ejpg

Kaupunki on istuttanut kaktusrivistöä aidantapaiseksi ettei kukaan hortoile liian lähelle reunaa, varsinkaan yöllä.


Mukava mutkapolku menee alas rannalle. Kymmeniä surffareita liitää aaltojen harjalla, täällä onkin komean kokoiset aallot.

Tässä kohtaa rannalla ei ole yhtään hiekkaa vaan miljoonia merenhiomia pyöreitä kananmunan kokoisia kiviä. Vaahtopäät kun tulevat, puskevat kivet rullaten ylöspäin, ja kun aallot vetäytyy niin matala kili-kolina kuuluu rannan leveydeltä kun nämä miljoonat kivet rullaa alas aaltojen mukana palatakseen taas seuraavan new waven saatteena.

Parhaimmat näköiset asunnot on heti mäen yläreunassa. Rahaa ei ole suunnittelussa ja toteutuksessa säästetty. Mielikuvituksellisen kurvikkaita suuria parvekkeita, kuin Antonio Gaudin tyyliä.

Marriott-hotellikin heti moreenin reunassa. Maajäristyksen sattuessa kaatuu koko talous. On ne varmaan pannu vähä erikeepperiä hotellin pohjaan jotta se pysyy pystyssä...?

Kävelemme pari-kolme kilometriä rantaa pitkin etelän suuntaan. Surffareita riittää koko matkalla. Sekä aivan upea La Rosa Nautican ravintola joka on rakennettu pitkän laiturin päähän merelle tolppien päälle. Pakko käydä juomassa iltapäiväteet siellä. Hieno on sisältäkin, merihenkinen mesta.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324129%2Ejpg

Nousemme takaisin "ylös" kaupunkiin Barrancon alueella. Kaunis entisajan ylä- ja keskiluokan kesänviettopaikka, boheemi kaupunginosa vanhoine ravintoloineen ja rakennuksineen. Ihan eri tyyliä kuin muu Lima, kirkkaita monivärisiä taloja.
Ja hieno plaza, laatat sileitä ja kiiltäviä niin että auringonvalo peilaa silmiin.

Yksi kaduista kulkee syvällä ja sen yli on rakennettu v. 1876 "Huokausten silta", joksi sitä täällä nimitetään. Perinne kertoo että jos toivoo jotain ja kävelee koko 30 metrin matkan sillan yli hengittämättä niin toive toteutuu.

Silta on aika korkealla, näkyy hyvin kauas alas kaduille.

Hyvä päivä ollut, kaunista katsella kun kaupunginosat ovat aivan erilaisia keskenään.

Vanhasta pitkästä junavaunusta on tehty kahvila, tummanruskeaa lakattua puuta. Puutarhassa sen vieressä on tauluja myynnissä, taidolla maalattuja öljyväritöitä mutta ei aivan mun seinälle kuuluvia.

Yhden kirkon katolta näytti kuin Maria aikoisi hypätä alas:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324112%2Ejpg

Lima on kyllä huippukaupunki, vuorikiipeilyä lukuunottamatta täällä on kaikkea, cityelämää baareineen ja shoppailuineen, rantaelämää kilometrien beacheilla, miljoona museota, vanhaa kulttuuria. Samaa kauneutta kuin Pietarin vanhoissa kivitaloissa. Huippucity!

Iltaa kruunaa auringonlasku 150 metrin korkeudella terassilta katsottuna Tyynen
Valtameren taakse.

Peru on länsimaailmalle "antanut" kaakaon lisäksi tupakan ja perunan. Perunoitakin maassa on liki 4000 eri lajia. Kuka nekin on lajitellut? Tuleekohan sana peruna sanasta Peru? Sudenpentujen Käsikirjan etymologia-osuus jäi kotiin, täytyy zekata joskus.

Se Limasta, vaasalaisen veri vetää pohjoiseen eli yöbussilla Trujilloon. Parin tunnin ajelun jälkeen pysähdyimme keskelle ei-mitään. Jokohan nyt tuli ensimmäinen yöbussiryöstö?
Auton valotkin olivat sammutetut ja kuului kovaa pulinaa ulkoa. Parikymmentä minuuttia oltiin pimeässä parkissa ja sitten lähdettiin.

Mikähän pakkopaussi se oli?

Täälläkin saattaa olla yöbusseilla vaarallista mennä joskin Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Venezuelassa yöllä ei kannata matkustaa ollenkaan, riskin suuruus tosin riippuu alueesta.
Bussit pysäytetään jossain välillä ja matkustajat ryöstetään. Pahempaakin voi sattua ryöstön yhteydessä.


Kello näyttää toukokuuta. Multa jäi Suomeen kevätvalo kokematta. Tänä vuonna. Kevään ilta-aurinko on kaunis ja lupaa jotain, joka kerta.

Reissussa bussilla on hyvä kelailla omaa elämää ja sen suuntaa ja tarkoitusta.
Havainto että sisäinen evoluutio pyrkii minimalisoitumaan. Minkä koen hyväksi ja oikeaksi suunnaksi.
Meteli on kuultu.
Kuuntelen sisäistä ääntä joka on hiljainen, liki äänetön mutta kuultavissa.

Rutiineja en kaipaa, tosin oon ollut runsas 3kk vasta matkalla.
Kanadalaispariskunta, jonka tapasin Chilessä, oli reissannut jo vuoden ja 5 kuukauden jälkeen heille tuli henkinen paussi, alkoi olla vaikeaa vastaanottaa uutta koko ajan ja he alkoivat kaivata rutiineja, jäivät pitemmiksi ajoiksi kaupunkeihin ja söivät samoissa ravintoloissa.

TRUJILLO

750000 asukasta ja perustajana itse pääkonkistadori Francisco Pizarro. Kaupungin nimi tuli Pizarron syntymäcitystä Espanjasta.

Kaupungilla on kaunis Plaza de Armas:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324117%2Ejpg

Aamiaisella valkoinen kaniini istui pöytäni alla. Tuo varmaan onnea. Ainakin sille kun se ei ole häkissä.

Pikkubussi tulee hakemaan mua päivän reissulle. Opas on kaunis kiharahiuksinen nainen. Tulee mukava reissu. Hehhehee.

Pysähdymme savipajaan, opas esittelee ruukunteon vaiheita. Lattialla makaa karvaton koira, rotu on perro peruano tai viringo, en tiedä onko sama asia vai ei. Joka tapauksessa koiran normaali ruumiinlämpötila on 40 astetta.
Kuuma koira eli hot dog.
Koiraa käytetään kätevästi lämmittämään jalkoja, kuulemma reumatismista kärsivät tykkäävät kuumasta kotieläimestä.
Koitan koiran ihoa ja kuumahan se on!

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324118%2Ejpg

Kaksi temppeliä, Huaca del Sol ja Huaca de la Luna. Solin aurinkotemppeli on Perun suurin temppeli ajalta ennen Kolumbusta, tehty 140 miljoonaa tiilestä. Huonossa kunnossa se on vaan, mutatiilet eivät ole kestäviä säitä vastaan.
Kuun temppeli Luna on seitsen-kerroksinen, koristeltu värikkäin kuvin ja kuvioin.

Huaca del Sol:
http://www.woophy.com/map/download.php?file=324132%2Ejpg

Täällä Mochet uhrasivat sotavankeja jumalalleen Ai Apaecille, seinän koristeet näyttävät kuvin kaulaköysin toisiinsa sidotut vankirivistöt perässään sotasaaliita esitteleviä Moche-sotureita.
Yksi kokonainen seinä on täynnä lohikäärmeitä joilla roikkuu irtopäitä käsissään. Taitaa olla pääpiruja kun on noita päitä.

Huaca de la Lunan seinäkuviota:

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324119%2Ejpg

Chan Chan

Chan Chan on aikoinaan ollut Amerikan suurin kaupunki ajalta ennen Kolumbusta ja maailman suurin mutatiilistä tehty kaupunki.

Se rakennettiin joskus 1300-luvulla ja oli kaikkiaan noin 10000 rakennuksen kaupunki kanaaleineen ja pyramiditemppeleineen.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324122%2Ejpg

Inkat valloittivat paikan 1460-luvulla mutta eivät hävittäneet sitä. Sen duunin tekivät espanjalaiset myöhemmin. Pojat jaksoivat särkeä joka paikassa. Toivottavasti se jengi on helvetin hommissa rakentamassa ikuista tulenkestävää kaupunkia tuolla alhaalla.

Kaikkea he eivät kuitenkaan hajottaneet vaan rakennukset ovat kärsineet pahasti säästä, pahiten el Niñon myrskyistä.
El Niño tulee satunnaisesti noin 5 vuoden välein. Joulukuun lopussa saa sitä odotella, siitä nimi el Niño, koska Jeesus-lapsikin tuli joulukuun lopussa.

Kingi Chimo haudattu palvelijoineen, jalkavaimoineen ja virkailijoineen Chan Chaniin. Yhdessä suuressa haudatussa "mausoleumissa" oli kuninkaan lisäksi 44 muuta hautaa joissa em seurue oli haudattu.
Palvelijat, jalkavaimot ja sotapäälliköt tapettiin kuninkaalle seuraksi seuraavaan maailmaan. Ei ollut muilla sanan sijaa halusivatko mukaan. Ehkä joku halusikin.

Alue on kyllä valtava, muurien takaa tulee vastaan uutta suurta pihaa ja sortunutta asuijaimistoa.
Korkeimmat muurit ovat olleet 10 metriä korkeita ja niissä on alaosassa hyvinsäilyneitä korkokuvia kaloista, aalloista ja kalastusverkkokuvioinneista.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324123%2Ejpg

Neljä kilometriä Trujillon keskustasta on La Huaca Arco Iris eli Sateenkaari-temppeli. Yksi parhaimmin säilyneistä Chimu-temppeleistä koska se oli kokonaan hiekan peitossa vuoteen 1963 asti.
Seiniä koristaa sateenkaarikuviot jumalhahmojen yläpuolella, siitäpä nimi.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324120%2Ejpg

Sateenkaarikuvion yläosassa näkyy aaltomainen kuvio, meri oli heille tärkeä. Keskellä kaksi jumalolentoa tai lohikäärmettä pitää suussaan kalaa. Alemmassa heillä on suussaan seremoniaveitsi tumi jolla uhrattavilta avattiin rintakehä ja sydän kaivettiin ulos.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324121%2Ejpg

http://www.infodes.org.pe/fotos/albums/Illimo/TUMI.jpg

HUANCHACO

Iltapäivällä pyörähdettiin katsomassa kaisloista tehtyjä totora-veneitä Tyynen meren rannalle. Paikalliset tekevät yhden hengen kaislaveneitä, istuvat polviensa päällä ja soutavat yhdellä melalla ulapalle kalastamaan.

Maksua vastaan saisi soutaa itsekin avomerelle ja tulla surffata aaltojen mukana takaisin.
Valtamerellä näkyykin useita surffareita, tavallisilla laudoilla kylläkin. Aallot on hyvät surffaamiseen.
Jos päivä ei riitä, voi illalla surffata netissä.

Hyvin venheet näyttivät kelluvan, eivät juurikaan painuneet kun kuski takatilaan kyykkyi.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324124%2Ejpg


Vanhimmat ruukut jo 2500 vuoden takaa kuvaavat näitä veneitä. Maailman ensimmäiset surffarit olivat siis täällä.

Porukassa oli yksi vanhempi englantilaismies. Mukava mies, juttelimme pitkin päivää kaikenlaista. Oli nähnyt myös Apocalypton ja tykkäsi. Tuli viikko sitten Ecuadorista ja saimme molemmat antaa vinkkejä toisillemme, minä Perusta ja hän Ecuadorista.

Yksi monista hienoista puolista matkustamisessa onkin kohtaamiset. Monet jäävät pinnallisiksi jutusteluksi mutta aina välillä jonkun kanssa juttua piisaa ja piisaa.

Mutta ei pidä luulla että tämä olisi pelkkää mansikoita. Mulla on päiviä jolloin vituttaa koko reissaaminen. Samat kuviot kuin missä tahansa kotona.
Mutta silti. Täällä mennään. Palkintoa ei aina huomaa kuin jälkeenpäin.

En luule vaan tiedän että kun tältä reissulta kotiudun joskus niin päässäni on paljon.
Koti on taas kerran erilainen vaikka kaikki on samoin kuin aina ennenkin.

Tiedän myös että tähän reissuuni käyttämälläni rahoilla olen saanut enemmän vastinetta kuin koskaan olisin kotona saanut laittamalla rahaa kiinteään omaisuuteen.
En tarkoita etteikö niin voi tai saa tehdä.



Kiteytyneitä ajatuksia yöbussissa matkalla Trujillosta Chiclayoon.

Maailmassamme on logiikka näennäisestä kaaoksesta huolimatta. Kysymys on vain logiikan ymmärtämisestä ja asioiden välisen yhteyksien havaitsemisesta.
Kun ymmärrämme ne, poistuu kaaos. Poistuu fatalismi että kaikki on jo ennaltamäärättyä.

Kaikki vaikuttaa enemmän tai vähemmän kaikkeen. Kiven heittämisellä on pienempi seurausketju kuin ydinaseen käyttämisellä. Yleensä.
Mutta molemmilla on jatkumonsa seurauksina.

Joskus olen kuullut että ennaltamäärätyt asiat eivät koske kaikkia asioita.
Kysynkin (keneltä?) mitkä asiat kuuluvat kohtalon piiriin ja mitkä eivät, ja vielä näitä tärkeämpi kysymys on miksi jaottelu ja kuka ne teki? Sillä ne siis on jo tehty, muuten ei kohtaloa olisi.
Kuinka monen sukupolven teot on jo määrätty?
Kaikkienko hamaan maailmanloppuun asti?
Tässä juustossa ei ole reikiä joiden rajapinnoissa kohtalo ja kohtalottomuus kohtaisi.

Buddhalaisuuden mukaan kärsimyksen aiheuttaa tietämättömyys.
Voimme voivotella Mika Myllälän tavoin avoimessa kirjeessä Suomen kansalle että voi Jumalani miksi annoit minun käyttää Hemohessiä?
Tai tajuta että itsehän me päätämme mitä itseemme piikitämme..
Tai mitä ajattelemme.
Tai jätämme ajattelematta.

Kun ymmärrämme syiden ja seurauksien ketjun, voimme tehdä asioille jotain. Voimme jättää tekemättä asioita joista seuraa huonoa ja tehdä asioista joista seuraa hyvää.
Siihen tarvitaan ymmärrystä joka saavutetaan pysähtymisellä ja ajattelemalla toimintaamme.

Näin emme tee.
Se on raskasta.
Emme ei muutu ennenkuin on liian raskasta olla muuttumatta.
Emme muuta toimintaamme ennenkuin on liian raskasta olla muuttamatta toimintaansa.
On helppoa vain tyytyä "kohtaloonsa" ja antaa asioiden kulkea omalla painollaan ja todeta että kohtalo näin vie.

Tämän oivallettuamme haihtuisi kohtalouskomme ja alkaisi oma elämä.
On vain liian helppo ripustaa ajatukset ennalta opittuihin dogmeihin ja tapoihin, ja antaa tuulen viedä, selittää vanhana että näin tämä kohtalo minua sitten kuljetti enkä mitään voinut.

Ehkä Sartre oli oikeassa.
Ehkä teemme joka hetki vain juuri sen mihin kykenemme.
Ja emme oivalla enempää kun emme enempään oivaltamiseen kykene.

Vai onko näin?

Ajatuksemme eivät virtaa itsestään. Ajatusten voi antaa virtaa itsestään.
Ja sitä voi harjoittaa virtaamaan haluttuun suuntaan, ja jopa pysäyttää.
Ajatus on henkinen lihaksemme.
Voimme haaveilla että teemme sitä ja tätä.
Tai voimme tehdä sitä ja tätä.

Valinta on meidän. Oma.
Ei ennaltamäärätty.

PS. Istuessani aamuyöstä yksin bussiaseman tyhjässä cafeteriassa ajattelen täällä katolisen uskonnon olevan arkea, yksi arjen työkaluista.
Hyvässä ja pahassa.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324116%2Ejpg



CHICLAYO

Klo 23 pääsin perille, ja kuten Trujillossa sanottiin, taksikuski yritti värvätä mua toiseen hotelliin. Sanoi että hotellini on huono ja huonomaineisella alueella. Si si, mutta sinne mä nyt kumminkin menen.
Kierrätti mua plazan alueella ja yritti vielä esitellä muita parempia hotelleja. Saa komission niistä, siksi yritti mua vaihtamaan hotellia.
Si, pero no.

Ei mun hotelli Paracas nyt mikään luksus olekaan mutta siisti ja kuumaa vettä suihkusta, se riittää. 50 solea eli alle 12 euroa on hyvä hinta.

Tosin vaihdoin seuraavaksi yöksi paikkaa 15 metrin päässä olevaan Hotel Paraisoon, loistava mesta, 40 solea ja huomattavasti mukavempi kuin Paracas. Suosittelen!

Aamulla kiertelen kaupungilla ennenkuin lähden Sipaniin ruumiita katselemaan.

Samaa sekasortoa tässäkin mestassa kuin muissakin. Trujillossa on iltaisin kaikki kadut aivan tukossa liikenteestä ja täällä on sama hälinä ja kaaos.
Liikennepoliisejakin piisaa, ja täälläkin kaikilla on aseet vyöllä.

Taksityyli on sama kaikkialla: keltaisia pienenpieniä Daewoo'ta kaikki, mahtuvat hyvin puikkelehtimaan kujilla ja ohittelemaan väärissä paikoissa.

Sokeriruokopeltoja piisaa matkalla Sipaniin. Oma tyylinsä sadonkorjuussa: polttivat kuivuneet lehdet ja katkoivat sitten pystyynjääneet ruo'ot. Nokista touhua ja pelloilla oli miehiä mustanaan.
Suuria kuorma-autoja kulki karavaaneina ruokoja täynnä.

Puikkehdimme kaksimetristen sokeriruokojen välissä kulkevaa hiekkatietä ja saavumme pyramideille.

SIPAN

Sipanin pueblossa asuu vain 1000 asukasta.

Tielle näkyi kaksi suurta kukkulaa ja opas kertoi että ne ovatkin kaksi pyramidia! Mutatiilistä aikoinaan tehty ja ne kestävät huonosti sään vaihteluita ja ovat rapautuneet.

Täältä on löytynyt useita hautoja koskemattomana, haudanryöstäjät eivät löytäneet niitä. Tai ryöstäjät olivat aloittaneet kaivuut täällä kun tutkijat tulivat, saivat osan kaivetuista aarteista takaisin.
Pahannäköistä jälkeä ryöstäjät tekevät, eivät piittaa pätkääkään arvokkuudesta, kaivavat reiät maahaan, hajottavat haudat ja ruumiit, keräävät arvotavarat ja häipyvät.

Haudat on tehty vuosina 100-300 jKr.

Ensimmäisessä haudassa on nainen ja mies, jolta on katkaistu jalat nilkoista. Ei karkaa kundi tuonpuoleissa naiselta. Nainen oli vain noin 15-vuotias ja yläluokkaa. Mies ilmeisesti tapettiin ja laitettiin suojelemaan tyttöä seuraavassa hiippakunnassa eli hiippiksessä.

Toisessa haudassa on 3 upseeria, kaksi alempiarvoista vierekkäin ja väliseinän takana ylempi kapiainen. Kaikilla komeat koristeet ja aseet mukanaan.

Seuraava on oikeastaan varasto josta löytyi 1137 ruukkua täynnä ruokaa ja chicha-maissijuomaa. Kuninkaalla ei heti nälkä iske kun on ruukuttain reissumiestä messissä.

Suurin haudoista on Sipanin herra, haudattu herran vuonna 250 jKr. Hauta löytyi 1987 ja onneksi koskemattomana. Hautarosvous on ollut ja on suuri ongelma.
Kingillä on vaimo ja jalkavaimot haudattu vierelleen, sekä kenraali ja kaksi lasta. Suurmiehellä pistettiin vielä yli 200 ruukun tykötarpeet ja koira ja 2 laamaa kaupan päälle ilman palautus- ja vaihto-oikeutta. Nautintaoikeus niin kauan kuin tavaraa riittää.
Koiran uskottiin tietävän tien tuonpuoleiseen, siksi Pepi-perro pantiin perään monttuun.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324127%2Ejpg


Haudan viereen on kasattu alkuperäisiä tiiliä. Myös täällä asukkaat maksoivat veronsa tekemällä mutatiilejä. Jokaisella perheellä oli oma "logonsa" tiilessä joten oli helppo laskea montako tiiltä perhe on toimittanut. Joillain oli käden kuva, viivakuvioita, laamansorkan painallus etc.

Joka ei tiiltä tehnyt, maksoi veronsa kaloilla, ruoalla tai muulla vastaavalla.

Lambayequessa on avattu uusi museo vuonna 2002 nimeltä Museo Tumbas Reales de Sipan. Sinne on siirretty kaikki haudasta löydetyt esineet luineen päineen. Kolme kerrosta ja näytteillepano viimeisen päälle. Antaisin 10 pojoa paikasta mutta yksi miinus kun ei ole englanniksi missään tekstejä.
Onneksi opas puhuu hyvää englantia ja tietää mistä puhuu.

http://www.woophy.com/map/download.php?file=324130%2Ejpg

Mukana reissussani on vastanainut perulainen nuoripari, symppiksiä, kovasti yritetään jutella huonolla espanjallani kun eivät englantia puhu. Hoitajia molemmat, työpaikkaromanssi vissiin niin. Kunhan hoitavat välillä potilaitaankin.

Poitsu oli hyvä kun se kysyi oppaalta että onko noilla mustavalkoruudullisilla kepeillä jotain seremoniallista merkitystä ja vaimo nauroi niin ettei henki kulkenut. Poitsu kun luuli arkeologien käyttämiä mittakeppejä muinaisiksi jutuiksi.
Opas piti suhteellisen hyvin pokkaansa vaikka tyttö jatkui hekotustaan. Pojke ei ollut mokshiskaan.

Viimeisessä huoneessa on kiinnijääneiltä hautarosvoilta saatuja kultaesineitä näytteillä. Ovat yrittäneet lähettää niitä mm Eurooppaan ja USAan postitse.
Siksipä tarkastavat kaikki täältä lähtevät paketit.

Takaisin Chiclayoon. Täällä on suuri market-alue jossa kuuluisa noita-market "osasto". Myyvät kaikenlaista noituudeen liittyvää sälää; yrttejä, taikakaluja, kuivattuja sikiöitä.
Opas esittelee hallusinaatioita antavaa San Jose-kaktusta. Emme kuitenkaan aio ottaa matkaa värien maailmaan.
Aikamoinen kaaos täällä markkinoilla.

Muusa-puistossa on yhdeksän valkopatsaista antiikin muusaa Kreikasta. Kaupunginjohtaja teki reissun sinne kymmenisen vuotta sitten, näki patsaat, sekosi, ja odysseian päätteeksi hommasi kopiot tänne. Ranska tuli vastaanmaksumiehenä kun lasku tuli postissa.

Sivistyneimmät alkoholistit muuten asuvat Ranskassa. Siellä kaikki juopot puhuu ranskaa.

Museo Bruning

Aulassa oli suuria valokuvia 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun intiaaneista ja kylistä. Mukava katsoa tarkkoja kuvia, laatukaan ei näytä kärsineen suurennuksesta huolimatta.
Aika karua elämää ollut, talot ja kadut kurjassa kunnossa. Vaatetus ei ole juuri sadassa vuodessa muuttunut, ehkä vähän puhtaampia ovat nykyisin.

Museossa on kellarikerroksessa kulta-aarteita, kylläpä niitä piisaa.
Yläkerrassa esitellään intiaanien elintapoja satojen vuosien takaa. Samaa kamaa pistivät nokkaansa kuin nykyaikana kokainistit, on löytynyt puisia alustoja ja nenäpillejä joilla imuroivat sieraimiinsa angel dustia.
Tomunoukka.

Maailman ensimmäiset Tupperwaretkin on täällä: astioita joissa karhea sisäpinta, sitä vasten kun hinkkaa hedelmää niin mehua tirraa tonkan pohjalle.

Kameraa kun ei ollut niinä aikoina niin kaikki kuvattiin ruukkujen kylkiin. Hyvin säilyy tieto eteenpäin eläville.

Se on taas sitten menoa. 200km Chiclayosta Piuraan ja bussimatkan hinta raskaat 3 euroa.
Ihmeen paljon maisema vaihtelee matkan aikana, välillä kuivaa hiekka-aavikkoa, sitten taas vihreää vehmasta, melkein kuin tropiikissa.

PIURA

Taksiukkeli ei malttanu pysyä porttien ulkopuolella vaan tuuppas kylkeen kun ongin rinkkaani bussin uumenista.
Ehdotin hotelli Perua ja sanoi että tietää samanhintaisen ihan Plaza de Armakselta. No, käydään katsomassa. Ukko Utelias kyseli kovasti kaikkea ja kun kävi ilmi että lähden aamulla rajan yli Lojaan, Ecuadoriin, pappa paljasti että kannattaa ostaa lippu jo tänään, yleensä bussit täynnä.
Ja eikun toimistoon lippua heti ostamaan.

Matka rajalle kestää 4h ja rajalta Lojaan toiset 4h. Olen siis 4h-kerhossa.
Lippu maksoi vain 28 solea eli 7 euroa. Kannatan kohtuullista hinnoittelua, kiitos.

Hotelli Costa on 40 solen sorttinen ja iso siisti huone kuumalla suihkuvesistöllä. Ja jään tänne.

Painelen saman tien syömään, saaaaattananmoinen nälkä. Outo city, ei tunnu ruokaloita liikoja olevan, harhailen kaduilla ristiin rastiin.

TäälläKIN on sama ärsyttävä tapa takseilla: soittavat aina torvea kun joku kävelee lähelläkin kadunreunaa. Ja se uikutus jatkuu aamusta iltaan joka päivä joka suunnalla. Olis rasittavaa elää näissä kaupungeissa, jatkuva toitotus.

Löydän jonkun ravintelin, perushöttöä listalla. Näyttää siltä että karkea arvioni kuukauden satunnaisotoksella perulaisesta ruoasta on: 30% suht. pahaa, 60% perushöttöä ja 10% priimaa. Tosin en ole hypännyt kalliissa mestoissa joten se muokkaa toki tilastoa.

Juomaksi otan aina hedelmämehuja, puristavat paikan päällä tuoreista hedelmistä. En ymmärrä joitain ihmisiä jotka jatkuvasti kittaavat Coca-Colaa; täällä, jossa hedelmät ovat tuoreita, terveellisiä ja lähes ilmaisia! Sulaa hulluutta!

Hotellin käytävällä oli kuppi nurin. Toivottavasti se ei ole enne.
Nostin sen pystyyn kaiteelle ja siinä se oli vielä illalla palatessani. Pystyssä.
Toivottavasti se on enne.

Kuuma aamu taas, 30 astetta. Täällä on aurinko, Ecuadorissa on sade. Kausi alkaa olla aluillaan, sateen sattuessa tulee vettä. Toivottavasti aurinkoakin näkyy.

Katselin weather.comista tulevien kaupunkien säätietoja, joka jumalan mestassa maasta riippumatta vettä luvassa. Tosin luulen että kuuroluonteisia. Saa nähdä miten matkustan seuraavat viikot, voi jäädä mutavelliteiden takia bussittelut vähemmälle ja siirryn lentokoneisiin, sisämaalennot on halpoja.

Tähänkin bussiin tuli joku myymään kamojaan, mutta tällä kertaa piti hurmoksessa pitkän puheen. Kauppasi karkkeja suoraan pussista ja resitoi samalla nopealla lempeällä äänellä. Kristillistä karkkia, taivaallista tavaraa.

Perussa tuntuu olevan noita karkkipussista myyjiä tuhansia, joka kaupungissa niitä näkyi. Tuntuu se tietysti mukavammalta "saada vastinetta" rahalle jonka köyhälle antaa.

Tunnin kuluttua pysähdyimme pikkukylään ja nuori tyttö tuli bussin ovelle kauppaamaan sandwich con pollo, kanaleipiä. Kysyin onko con queso, juustolla?
No señor.
No en sitten osta, gracias.

Tyttö tuli 5 minuutin päästä uudestaan ja huuteli ovelta mulle señor, ahora es con queso. Tarmokas tyttö kävi tekemässä äkkiä mulle juustoleivän, sai kaupan aikaan.

3 aseistettua poliisia (policia carreteras) pysäytti bussin ja tuli sisään tarkistaen kaikkien perulaisten paperit. Yksi mies vietiin ulos ja tsekkasivat sen tavaratkin.

Rajaseudulla liikkuukin vaarallista porukkaa eikä Peru ole vapaa terrorismista, vaikka Valaistu Polku-niminen maolainen ryhmä onkin hiipunut pääpomojen pidätysten myötä.
Tietyillä alueilla on edelleen vaarallista liikkua, murhia tapahtuu.

Poliisit pysäyttivät bussimme kolme kertaa.

Peru-Ecuadorin rajalla oltiin vajaan 3 tunnin ajon jälkeen. Homma hoitu helposti; salida-leima Perun puolella, kävelin rajajoen ylitse ja Ecuadorin puolella hiukan jonotusta.
Täällä ei leimaa lyöty vaan passini sai printatun leiman pienestä printteristä. Tylsää.

Ecuadorissa ollaan ja hellettä puskee kovasti!

0 Comments:

Post a Comment

<< Home